lauantai 1. marraskuuta 2014

Veronmaksajan paras ystävä on verottaja

Non niin! - Potkulautamies saa kipaista hakemaan lehdet, rouva tokaisi aamusella heti kun Hesari oli luettu, kahvi juotu ja puuro syöty. Minähän kipaisin, R-kioskille Hämeentien toiselle puolelle ja molemmat iltapäivälehdet olivat "Tänään vain 1 euro".

Tyttö tiskin takana otti 2 euron kolikon ja kysyi: - Otatko kuitin? Minä vastasin, että "älä naurata". Iltapäivälehtien lisäksi sain oikeatakin informaatiota. Myyjän on pakko tarjota ostoksista kuittia. "Jos et tarjoa ja jäät kiinni, tulee 300 - 1 000 euron sakot."

Että tämmöstä. Potkulautailin myöhemmin puolenpäivän jälkeen Hakaniemenhalliin päivän ruokaostoksille: ostin kalaa ja vaihtorahojen mukana tuli kuitti, vihanneskauppiaalta vaihtorahat ja kuitti, Ismon kaupasta vaihtorahat ja kuitti.

Ja minä heitin kuitit lähimpään roskakoriin. Rouvalla sen sijaan saattaa lompakossa olla kuitteja niin paljon, että sieltä ei seteleitä lyöydykkään. Minulla ei ole ollut edes lompakkoa yli 40 vuoteen - matkustelin paljon ja lompakko on helppo varastaa.

Ihan oikeesti kuitit on hyvä keksintö: niillä pyritään kitkemään harmaata taloutta. Ehdotan, että mahdollisimman pian tehtäisiin tutkimus paljonko kuitit ovat lisänneet verotuloja. Jotta tulos olisi totuudenmukainen siihen on tutkittava myös kuittikaupan ja paperiteollisuuden kasvu. Jos kasvua ei ole siinä määrin kuin lakeja ja asetuksia säädettäessä arvioitiin, pitää lisätä kuittitarkastajien määrää.

Valtiovarainministerille tämä sopisi hokemaan: työllisyys kasvaisi. Toinen hokema tuli jo todettua edellä: kuittikaupan ja -tuotannon kasvu.

Sitä paitsi, jos on oikein paljon kuittitarkastajia, niin kulutuksessakin havaitaan kasvua. Tämmönen kasvu on kuitenkin marginaalista. Syytä tutkitaan (lisää työllisyyttä) ja todennäköisesti syyksi todetaan se, että valtiolla on rahat vähissä eikä tarkastajilla ole varaa suuriin ostoksiin. Niin, ja tällainen niukkuus on johtanut siihen, että poplariin pukeutunut henkilö, joka sisällä käyttää aurinkolaseja tunnistetaan tarkastajaksi siitä, että hän lihatiskillä pyytää: - Yksi nakki, kiitos!

Koko projekti vaarantuu, jos kenttätöihin ei osoiteta riittävästi resursseja. Jos resursseja lisätään siitä syntyy uusia ongelmia. Saattaisi käydä niin, että tarkastaja hankkii valtion lisätyillä tutkimusmäärärahoilla perheelleen koko vuoden sapuskat ja uuden sohvakaluston. Miten tällaisesta luontaisedusta verotetaan? Ainakin asia pitää selvittää.

Perustetaan toimikunta. Ongelma ratkaistaan sillä, että valtio perustaa omia tavarataloja, joissa näitä peitetehtävissä hankittuja tuotteita myydään. Kohta valtiovarainministeri keksii ihan uuden ajattelun mallin talouteen: mitä useammin tuote vaihtaa omistajaa ennen kuin se päätyy kuluttajalle, sitä vireämpi kaupan sektori on.

Kuittiko?-hokema on synnyttänyt myös kaivattuja innovaatioita ja työpaikkoja huipputeknologian tuotannossa. Kehitteillä on kassakone, joka kysyy automaattisesti asiakkaalta: "Otatteko kuitin?" Tämän kysymyksen sanavalinnat on määritelty ministeriössä eikä asiakkaan tarvitse kuunnella epämääräisiä kysymyksiä kuten: - Saiskos sulle olla kuitti, Hä?

Kehittyneempi kassakone lisää vielä automaattisesti: - Hyvää loppupäivää! Vieläkin kehittyneempi versio tunnistaa, että on perjantai: - Hyvää viikonloppua!

Suomen teollisuus saadaan nousuun hokema-automaateilla, joille legendaarisista filosofeista ja korkean paikan guruista koottu erityisasiantuntijatyöryhmä ennustaa maailmanlaajuista kysyntää: - Haluan todeta sen, että tarvitaan kasvua ja työllisyyttä, haluan todeta sen, että tarvitaan kasvua ja työllisyyttä....



http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288752119791.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti