torstai 22. joulukuuta 2016

Hyvää joulua pikkukirjaimilla

Rouvalla ja Potkulautamiehellä on hyvä vuosi: kolme joulua. Ensimmäisen kerran vietimme joulun, kun tyttäremme tuli Myanmarista työmatkalle Eurooppaan ja pysähtyi viikonlopuksi Helsinkiin. Toinen joulu oli, kun tyttäremme tuli Pariisista perheensä kanssa viikoksi meille. Kaksi joulua meni. Kolmannen joulun vietämme Rouvan kanssa niin kuin 40 vuotta sitten - yhdessä.

Joulut ovat pitäneet Potkulautamiehen liikkeellä. Joka päivä on saanut mennä johonkin ja saanut hakea jotakin.

Viime viikonlopuksi Potkulautamies sai hakea Hakaniemen hallista lanttulaatikkoa. Menin bussipysäkille odottamaan autoa. Vilkaisin näyttöä, joka kertoo montako minuuttia on odotettava kunnes bussi tulee. Kyllä helpotti. Ajoitukseni oli loistava: 71:n tuloon 4 min ja 68:n 2 min. Kummallakin pääsee Hakaniemeen. Pahimmassa tapauksessa olen joutunut odottamaan jopa 8 minuuttia.

Pari päivää sitten palasin marketista bussilla kotiin. Istuin bussin takaosan ensimmäisellä rivillä. Ihan normaalia: puolet porukasta näppäili älykännykkäänsä ja toinen puoli istui totisena. Jonkin aikaa istuin omien hyvien ajatusteni kanssa kunnes huomasin, että suoraan edestäni minua katsoi ja minulle hymyili lastenvaunuista runsaan vuoden ikäinen ihminen. Hymyilin takaisin. Vilkutin. Pieni ihminen hymyili ja vilkutti minulle vielä lähtiessäänkin.

Tänään kävin Viikin Prismassa. Hirveän pitkät jonot kassoille. Pitkässä, hitaasti etenevässä jonossa paras tapa viettää aikaansa on jutella, Edelläni jonotti nainen, jolla on 3 lastenlasta. Hän on kokenut saman kuin minäkin: pikkulapset ovat vilpittömiä, avoimia, uteliaita ja niin rakastettavia. Kumpikin ihmettelimme, mitä pienille ihmisille tapahtuu, mikä heidät pilaa, kun he kasvavat aikuisiksi.

Joulu on lapsen syntymäjuhla. Tämä lapsi kasvettuaan aikuiseksi totesi, että taivasten valtakunta on lasten kaltaisten.

Eleonor on nyt takaisin Pariisissa. Hän lauleskelee paljon. Yksi laulu on aakkosia: Aa, bee, cee dee, ee, ef, gee....Rouva kertoi tästä äidilleen (94v). Isomummi oli pienenä laulanut samaa laulua. Kun Eleonoria pyydettiin laulamaan aakkosista vieraille. Eleonor lauloi hiljaa. Häneltä kysyttiin, miksi niin hiljaa. "Lauloin pikkukirjaimilla."


.P.S. Kun Eleonor oli Helsingissä pihalta löytyi lunta. Oli kiva tehdä lumiukkoja. Vähitellen lumiukot sulivat ja nyt niitä ei enää ole. Eleonorin mukana ne menivät Pariisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti